PERINNÖNJAKO

Kun kuolinpesän selvitys on tehty joko pesänosakkaiden toimesta tai erikseen määrätyn pesänselvittäjän toimesta, voidaan kuolinpesän katsoa olevan niin sanotusti jakokunnossa.

Perinnönjakoa voi vaatia kuka tahansa pesän osakkaista ja yhdenkin sitä vaatiessa on jako toimitettava.

Perinnönjaossa kukin perillinen eli kuolinpesän osakas saa jako-osuuttaan vastaavan määrän pesän varoista. Lähtökohtana on, että jokainen saa osuutensa eri tyyppisistä omaisuuseristä, mutta käytännössä perillisillä on oikeus jakaa omaisuus haluamallaan tavalla.

Perinnönjaosta tulee laatia perinnönjakokirja, jonka jokaisen osakkaan tulee allekirjoittaa ja lisäksi jakokirjan on oltava kahden esteettömän todistajan allekirjoittama.

Sopimusjako

Sopimusjako Perinnönjako sopimusjakona tarkoittaa sitä, että perilliset tekevät perinnönjaon sopimallaan tavalla eli keskenään sopivat, mitä omaisuutta kukin saa. Jaosta on laadittava edellä todettuja muotomääräyksiä noudattava perinnönjakokirja. Sopimusjaon toteuttaminen edellyttää perillisten yksimielisyyttä.

Toimitusjako

Jos kuolinpesään on määrätty pesänjakaja, tulee hänen toimittaa perinnönjako; tätä kutsutaan toimitusjaoksi. Pesänjakaja on käräjäoikeuden määräämä toimitusmies, joka yleensä on asianajaja tai muu lakimies. Pesänjakajan määräystä käräjäoikeudelta voi hakea kuka tahansa pesänosakkaista eikä käräjäoikeus lähtökohtaisesti voi määräystä evätä.

Pesänjakajaa haetaan yleensä tilanteessa, jossa kuolinpesän osakkaiden välillä on jokin sellainen erimielisyys, mikä estää sopimusjaon saavuttamisen.